Vares on taas kerran tilanteessa, jossa tilillä on enemmän pölyä kuin rahaa. Toimittajaystävä Ruuhio (Mikko Leppilampi) palkkaa hänet tekemään lehtijuttua kolmesta opiskelijatytöstä, jotka katosivat mystisesti huhtikuussa 15 vuotta sitten. Vares aikoo kuitata palkkion helpolla, mutta pian hän huomaa, että vanhat luurangot eivät pysy kaapissa edes Turussa – varsinkaan, kun kaupunkiin saapuu Afrikasta saakka kylmäverinen tappaja Tristan da Cunha (Taisto Oksanen) kostoretkelle.
Tällä kertaa tutkimusapuna toimivat muun muassa Vareksen löytämä kissa nimeltä "Jeesus" ja vanhan naapurin, merikapteeni Gunnarin (Ismo Kallio), havainnot.
Elokuvan pahis on saanut kritiikkiä "solarium-rusketuksestaan" ja siitä, että hän vaikuttaa enemmän eksyneeltä turistilta, kuin hyytävältä tappajalta.
Vares juo kaljaa, saa turpaansa ja päätyy jälleen sänkyyn todistajan kanssa. Turku-nostalgiaa tarjoillaan runsaasti, vaikka kriitikoiden mukaan juoni on välillä yhtä sekava kuin Vareksen krapulapäivä.
Elokuva on osa kuuden Vares-leffan "liukuhihnatuotantoa", mikä näkyy paikoin laadussa. Se on silti kelpoa katsottavaa, jos nautit suomalaisesta äijäviihteestä, jossa sateen sijaan kastutaan kaljasta.
