The Crown on herättänyt laajaa keskustelua siitä, mikä sarjassa on historiallista faktaa ja mikä käsikirjoitettua fiktiota. Sarjan ainutlaatuinen piirre on se, että päänäyttelijät vaihdettiin kahden kauden välein, jotta hahmojen ikääntyminen voitiin kuvata mahdollisimman realistisesti:
Kaudet 1–2 (Vuodet 1947–1964): Nuori Elisabet (Claire Foy) nousee valtaistuimelle isänsä kuningas Yrjö VI:n kuoleman jälkeen. Kausilla seurataan nuoren kuningattaren ja prinssi Philipin (Matt Smith) avioliiton alkuaikoja sekä poliittisia vääntöjä pääministeri Winston Churchillin kanssa.
Kaudet 3–4 (Vuodet 1964–1990): Aikuisen kuningattaren rooliin astuu Olivia Colman ja Philipiksi Tobias Menzies. Neljännellä kaudella keskiöön nousevat Britannian ensimmäinen naispääministeri Margaret Thatcher sekä nuori lady Diana Spencer (Gillian Anderson ja Emma Corrin).
Kaudet 5–6 (Vuodet 1991–2005): Ikääntyvää kuningatarta esittää Imelda Staunton ja Philipiä Jonathan Pryce. Viimeiset kaudet keskittyvät vahvasti kuninkaallisten avioeroihin, prinssi Charlesin (Dominic West) ja prinsessa Dianan (Elizabeth Debicki) myrskyisään suhteeseen sekä Dianan traagiseen kuolemaan vuonna 1997.
Sarja on ollut valtava arvostelumenestys ja se on voittanut kymmeniä Emmy- ja Golden Globe -palkintoja, mukaan lukien parhaan draamasarjan palkintoja. Erityisesti Claire Foyn, Olivia Colmanin ja Elizabeth Debickin roolisuoritukset ovat saaneet ylistystä osakseen.
Vaikka sarja on herättänyt brittihovissa ja historioitsijoissa myös kritiikkiä todellisten tapahtumien dramatisoinnista ja vääristelystä, esimerkiksi prinssi Harry on julkisuudessa todennut sarjan antavan suuntaa-antavan kuvan siitä, millaisia paineita kuninkaalliseen elämään liittyy.